Kelan tietotarjotinSiirry sisältöön

Pitkät sairauspoissaolot lisääntyivät taas vuonna 2022 – mielenterveyden häiriöiden kasvu hidastui, mutta koronan merkitys kasvoi

Julkaistu 9.2.2023Päivitetty 1.3.2023

Sairauspäivärahaa saaneiden määrä kasvoi vuonna 2022, pitkälti koronaviruksen aiheuttamien sairauksien vuoksi. Mielenterveyden häiriöiden perusteella sairauspäivärahaa saaneiden määrä kasvoi edellistä vuotta hitaammin. Ahdistuneisuushäiriöistä johtuvat pitkät sairauspoissaolot lisääntyivät edelleen, erityisesti naisilla.

Sairauspäivärahaa saaneiden määrä ja osuus työikäisistä kasvoivat jälleen vuonna 2022. Yhteensä noin 316 000 henkilöä eli noin kymmenen prosenttia Suomen ei-eläkkeellä olevista työikäisistä sai vuoden aikana sairauspäivärahaa. Saajien määrä kasvoi edellisvuodesta noin neljä prosenttia.

– Vaikka sairauspäivärahan saajien kokonaismäärä kasvoi taas, hyviäkin uutisia on. Mielenterveysongelmista johtuva kasvu hidastui ja sairauspäivärahan saaminen tuki- ja liikuntaelinten sairauksien vuoksi oli jälleen harvinaisempaa, sanoo Kelan tutkimuspäällikkö Jenni Blomgren.

Kuvaaja: sairauspäivärahaa saaneiden lukumäärä yleisimmissä sairauspääryhmissä vuosina 2010–2022. Kuvasta näkee, että sairauspäivärahaa saaneiden määrä on kasvussa. Viimeisinä vuosina kasvu on johtunut pitkälti mielenterveysongelmista, vuonna 2022 koronasta.
 

Mielenterveyden häiriöistä johtuva kasvu hidastui, mutta ahdistuneisuushäiriöt yleistyvät edelleen

Mielenterveyden häiriöistä on tullut suurin syy sairauspäivärahalle ja kasvu on viime vuosina ollut voimakasta. Vuonna 2022 mielenterveysdiagnoosin perusteella sairauspäivärahaa saaneiden määrä kasvoi vain vähän. Noin kolme prosenttia ei-eläkkeellä olevista työikäisistä sai sairauspäivärahaa mielenterveyden häiriön takia vuonna 2022.

Mielenterveyden häiriöistä masennushäiriöt vähenivät ja ahdistuneisuushäiriöt yleistyivät. Jo lähes 1,5 prosenttia ei-eläkkeellä olevista työikäisistä sai sairauspäivärahaa ahdistuneisuushäiriön perusteella.

– Vaikka yhteiskunnallisessa keskustelussa on oltu erityisen huolestuneita nuorista naisista, ahdistuneisuushäiriöt ovat itse asiassa vielä yleisempiä 35–49-vuotiaiden naisten ikäryhmässä, kun lasketaan sairauspäivärahaa saaneiden osuuksia, Blomgren huomauttaa.

Naisilla ahdistuneisuushäiriöt ovat tulleet yleisemmiksi pitkien sairauspoissaolojen aiheuttajiksi kuin masennushäiriöt.

Korona kasvatti sairauspäivärahan saajien määrää

Kasvu sairauspäivärahan saajien kokonaismäärässä johtui vuonna 2022 pääosin koronasta. Koronaviruksen perusteella sairauspäivärahaa sai noin 18 000 henkilöä eli reilu puoli prosenttia ei-eläkkeellä olevista työikäisistä.

Koronaviruksen aiheuttamat sairaudet nousivat päivärahaa saaneiden määrällä mitaten kuuden yleisimmän sairausryhmän joukkoon, joiden perusteella sairauspäivärahaa myönnettiin.

– Yleisimpiin pitkiä sairauspoissaoloja aiheuttaviin sairausryhmiin verrattuna suhteellisen harva sai koronaviruksen perusteella sairauspäivärahaa. On kuitenkin hyvä muistaa, että koronaviruksen aiheuttamia sairauspoissaoloja on korvattu sairauspäivärahan sijaan ensisijaisesti tartuntatautipäivärahalla, jota sai viime vuonna melkein neljäsataa tuhatta henkilöä, sanoo Blomgren. 

Kela korvaa sairauspäivärahalla 16–67-vuotiaan väestön suhteellisen pitkiä, vähintään kymmenen arkipäivää kestäviä sairauspoissaoloja.

Lisätietoa 

Tutkimuspäällikkö Jenni Blomgren on kirjoittanut aiheesta pidemmin Kelan tutkimusblogissa.

Tietopaketti sairauspoissaoloista Kelan tietotarjottimessa.

Jenni Blomgren
tutkimuspäällikkö, Kela
020 63 41893
jenni.blomgren@kela.fi
Twitter: @JenniBlomgren

Siru Keskinen
tilastoasiantuntija, Kela
020 63 41372
siru.keskinen@kela.fi

Jaa tämä artikkeli

Jaa sivu Twitteriin Jaa sivu Facebookiin Jaa sivu LinkedIniin