Sote-valiokunnan jäsenet haastattelussa, osa 8: kansanedustaja Bella Forsgrén

Petteri Orpon hallitusohjelmassa uudistetaan sosiaaliturvaa. Kysymme sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäseniltä heidän näkemyksistään – minkälaisia muutoksia tarvitaan ja mistä halutaan pitää kiinni? Tässä osassa kysymyksiin pääsee vastaamaan vihreiden kansanedustaja Bella Forsgrén.

Minkä näet tärkeimmäksi sosiaaliturvan uudistukseksi tällä vaalikaudella?

Kaksi keskeisintä uudistusta ovat mielestäni yhden hakemuksen malli ja yleistukimalli. Toivon, että nämä olisivat merkittäviä muutoksia nykysysteemiin ja että ne toteutettaisiin kunnianhimoisella tavalla.

Yhden hakemuksen mallista olen todella innoissani; se mahdollistaisi todella asiakaslähtöisen näkökulman Kelan etuuksien hakemiseen. Tämä olisi iso hyppy eteenpäin. Yleistukimallin reunaehdot saatiin puolestaan viime hallituskaudella määriteltyä, mutta vielä ei ole selvää, miten malli otetaan käyttöön.

Toivon, että nämä olisivat jo itsessään merkittäviä muutoksia nykyiseen järjestelmään. Uudistukset mahdollistaisivat etuuksien tarkemman tarkastelun, esimerkiksi järjestelmän yksinkertaistamisen, etuuksien tasojen tarkastelun sekä määräytymisperustelujen osalta, kuten onko etuus ruokakunnalle vai yksilölle.

Vihreät kannattavat perustuloa, mutta se ei ole poliittisesti realistista juuri tällä hetkellä. Näen kuitenkin hallituksen yleistukimallin olevan tärkeä askel oikeaan suuntaan myös vihreiden pitkän aikavälin tavoitteiden kanssa.

Mikä toimii parhaiten sosiaaliturvan nykysysteemissä? Mistä pitäisi pitää kiinni?

Tämä on vaikea kysymys nyt, kun hallitus muuttaa järjestelmää kerralla merkittävästi. Yleinen ajatus on ollut se, että Suomen sosiaaliturva on kansainvälisessä ja eurooppalaisessa vertailussa kattava ja lähtee ajatuksesta, että ihmisiä ei jätetä yksin hätään. Vaikka välillä sosiaaliturvan väleistä pudotaan, on Suomessa maailman mittakaavassa todella toimiva järjestelmä. Yleisturvan ajatus pitäisi mielestäni säilyttää. Valtiolla on rooli kansalaisten huolenpidossa, kun ihmisen omat voimavarat tai työtulot eivät riitä.

Jos tekisit nyt kirjallisen kysymyksen Suomen sosiaaliturvasta mitä se koskisi ja miksi?

Tekisin kysymyksen suojaosuuksien poistosta, vaikka tiedän, ettei asiaan pysty enää vaikuttamaan. Kysymykseni olisi millä keinoilla hallitus nyt kannustaa ihmisiä ottamaan myös pieniä työmääriä vastaan, kun suojaosien poistamisella on heikennetty tilannetta. 

Yhteiskunnassamme halutaan, että työ otetaan aina vastaan. Huoleni on, että suojaosuuksien poiston takia ihminen on joko työssä tai hänellä on isoja kannustinloukkuja ottaa työtä vastaan, jos kyse on osa-aikatöistä. Olisi merkittävää, että ihminen voisi olla pienemmälläkin työmäärällä osa yhteiskuntaa. Kaiken työn vastaanottaminen tulisi tehdä kannustavaksi.

Toisena kysymyksenä esittäisin sen, voisimmeko vahvemmin nähdä arvona se, kun ihminen tekee töitä omien voimavarojensa ja kykyjensä mukaisesti. Tähän liittyy vahvasti esimerkiksi vammaisten ihmisten työssäkäynti ja heidän osallistamisensa. Suomen järjestelmässä vammaiset eivät työllisty, kun taas esimerkiksi Ruotsissa valtio pyrkii erilaisilla toimilla työllistämään vammaisia.  

Miten hyödynnät työssäsi Kelan tuottamaa tietoa?

Kelan valtuutettuna luen tarkasti tiedotteenne, jotta pysyn ajan tasalla ajankohtaisista kokonaisuuksista. Käyn myös paljon Kelan nettisivuilla, kun tarvitsen tietoa tai varmistusta eri etuuksien kriteeristöistä. Tämän lisäksi luen lausuntojanne lausuntopalvelusta jo etukäteen ja pyydän lausuntojanne sote-valiokunnassa.

Arvostan kovasti Kelan osaamista ja sillä voisi olla yhteiskunnassa vielä isompi rooli, lisää tehtäviä ja määrärahoja. Kelan tietojärjestelmät ovat niin kehittyneitä, että niitä voisi käyttää yhteiskunnassa laajemminkin. Kela on luotettava tiedonantaja ja antaa tietoa toimeenpanijan näkökulmasta.