Kelan tutkimusohjelma 2023–2025

Kelan tutkimusyksikössä tehdään ajankohtaista, monitieteistä tutkimusta kansallisesti ja globaalisti tärkeistä teemoista. Tuotamme vaikuttavaa tutkimustietoa, jota yhteiskunnassa voidaan hyödyntää sosiaaliturvan ja terveysturvan kehittämisessä.

 

Tutkimus on Kelan lakisääteinen tehtävä (www.finlex.fi). Kolmivuotinen tutkimusohjelmamme kuvaa ja ohjaa tutkimustoimintamme sisällöllisiä painotuksia tärkeiksi tunnistamissamme sosiaaliturvaan liittyvissä kysymyksissä.

Arvojamme ovat

• luotettavuus
• vaikuttavuus
• yhteistyökyky.

Teemme riippumatonta, monitieteistä ja tieteellisesti laadukasta tutkimusta ja osallistumme aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tutkimusohjelmakaudella 2023–2025 teemme yhteistyötä erityisesti hyvinvointialueiden ja kuntien kanssa. Panostamme tiiviiseen yhteistyöhön kotimaisten ja kansainvälisten tutkimuskumppanien kanssa.

Etsimme vastauksia ajankohtaisiin kysymyksiin

Tutkimusohjelmamme perusta on Kelan tutkimuksen perinteisillä ja vahvoilla osaamisalueilla eli sosiaali- ja terveysturvassa. Pitkäjänteisten hankkeiden lisäksi tuotamme ja tulkitsemme tarvittaessa nopeasti tutkimustietoa yhteiskunnan ajankohtaisiin tietotarpeisiin.

Tutkimuksemme tukee Kelan vuonna 2022 päivitettyä strategiaa (www.kela.fi), jossa painotetaan asiakasymmärrystiedon tuottamista ja eri asiakasryhmien palveluprosessien kehittämistä.

Tutkimuksemme ja asiantuntemuksemme tukevat myös hyvinvointialueiden palvelujen kehittämistä ja tiedolla johtamista sekä sosiaaliturvan kokonaisuudistusta valmistelevan komitean työtä. Tuotamme tietoa lakimuutosten ja uudistusten ennakkoarviointiin ja vaikutusten seurantaan.

Kestävä ja uudistuva sosiaali- ja terveysturva – tavoitteenamme hyvinvoiva yksilö ja yhteisö

Kaikissa tutkimushankkeissamme tavoitteenamme on tuottaa tietoa, joka tukee yksilöiden hyvinvointia yhteiskunnassa.

Tuotamme lähes 60 vuoden kokemuksella tutkimustietoa, jota voidaan käyttää tasa-arvoisen ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan sekä kestävän ja uudistuvan sosiaali- ja terveysturvan kehittämisessä. Tuotamme tietoa erityisesti työllisyyden ja osallisuuden edistämiseksi.

Huomioimme tutkimusohjelmassa megatrendit, joista keskeisiä ovat esimerkiksi

• ikääntyminen ja väestörakenteen muutos
• resurssien niukkuus
• alueellinen eriytyminen ja kaupunkien kasvu.

Myös työn ja teknologian murros, yhteiskunnalliset kriisit, ilmastonmuutos, luontokato, monikulttuurisuus sekä perheiden ja kotitalouksien monimuotoisuus haastavat tutkijoitamme.

Analysoimme monipuolisia aineistoja

Käytämme ensisijaisesti Kelan etuusrekisterin tietoja, joita yhdistämme myös muihin rekisteriaineistoihin. Lisäksi keräämme tietoa kysely- ja haastatteluaineistojen avulla.

Pyrimme löytämään innovatiivisia tutkimusasetelmia, menetelmiä ja lähestymistapoja. Panostamme entistä kattavampien ja monipuolisempien aineistojen analysointiin, mikä auttaa ymmärtämään asiakkaiden etuus- ja palvelujärjestelmän kokonaisuutta.

Toimimme avoimen tieteen periaatteiden mukaisesti

Noudatamme Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistuksen (www.avointiede.fi) periaatteita.

Suosittelemme tutkimustulosten julkaisemista niin, että ne ovat kaikkien luettavissa välittömästi, kokonaan ja maksutta. Suosittelemme myös tutkimusaineistojen ja -menetelmien avaamista.

Periaatteet on kuvattu tarkemmin Kelan tietotarjottimessa sivulla Kelan tutkimusyksikön avoimen tutkimuksen periaatteet.

Tutkimuksen painoalueet

Olemme teemoitelleet tutkimusaiheemme painoalueisiin, joilla toteutamme sekä pitkäjänteisiä tutkimushankkeita että nopeita selvityksiä ajankohtaisista aiheista.

Tutkimusohjelmakaudella 2023–2025 tutkimustoimintaa tehdään kolmella painoalueella, jotka ovat

• yhteiset asiakkaat
• toimeentulo eri elämäntilanteissa
• toimintakyky, työkyky ja kuntoutuminen.

Osa tutkimusaiheista liittyy useampaan kuin yhteen painoalueeseen.

Yhteiset asiakkaat

Kelan tutkimusyksikössä tehdään sosiaali- ja terveyspolitiikkaa ja hyvinvointia koskevaa tutkimusta.

Tutkimme asiakkuutta ja asiakkaita sekä monikanavarahoituksen ja sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuutta erityisesti hyvinvointialueilla. Tutkimme Kelan toimeenpanoa ja asiakkaille suunnattuja palvelukokonaisuuksia.

Ennakoimme myös toimintaympäristön muutoksia. Tutkimme teknologisen muutoksen vaikutuksia esimerkiksi digipalvelujen ja etuuksien käyttöön sekä etuuksien kohdentumiseen.

Tutkimme, miten etuus- ja palvelujärjestelmä tukee lapsiperheitä, nuoria, työikäisiä ja ikääntyneitä sekä haavoittuvassa asemassa tai vaikeassa elämäntilanteessa olevia asiakkaita sekä tunnistaa perheiden monimuotoisuutta.

Sairaanhoitovakuutusjärjestelmää koskevia keskeisiä tutkimusteemoja ovat Kelan korvaamat lääkkeet ja matkat sekä yksityiset palvelut. Tutkimme myös opiskelu- ja työterveyshuoltoa.

Toimeentulo eri elämäntilanteissa

Tutkimme toimeentulon kokonaisuutta: miten toimeentulo muodostuu työtulojen, sosiaaliturvaetuuksien ja menojen kokonaisuudesta eri elämäntilanteissa olevilla ja miten etuusjärjestelmä toimii yhteiskunnallisissa ja henkilökohtaisissa muutostilanteissa.

Tutkimme vähimmäisturvan toimivuutta ja tasoa, esimerkiksi perustoimeentulotuen ja yleisen asumistuen käyttöä, riittävyyttä ja kehitystä.

Koronapandemia, energiakriisi ja elinkustannusten nousu ovat testanneet sosiaaliturvan toimivuutta. Tuotamme tutkimustietoa näiden äkillisten yhteiskunnallisten muutosten vaikutuksista toimeentuloon ja etuuksien käyttöön.

Tutkimme toimeentulon muodostumista työtulojen ja etuustulojen yhdistelmänä, seuraamme eri etuuksien yhtäaikaista käyttöä ja selvitämme, miten etuusjärjestelmä toimii työtuloihin liittyvien muutosten tasaajana.

Tarkastelemme eri väestöryhmien, kuten lapsiperheiden, yksin asuvien ja eläkeikäisten, toimeentulon rakentumista. Tutkimusohjelmakaudella jatkuvat myös reformien, kuten perustulokokeilun ja perhevapaauudistuksen, arvioinnit.  

Toimintakyky, työkyky ja kuntoutuminen

Painoalueen keskeisiä tutkimuskohteita ovat työ-, opiskelu- ja toimintakykyyn liittyvien etuuksien ja palveluiden käyttö, käytössä tapahtuvat muutokset sekä väestöryhmittäiset ja alueelliset erot.

Tutkimme palvelujärjestelmän sekä työkyvyttömyys- ja kuntoutuslainsäädännön muutoksia ja niiden vaikutuksia asiakkaille, eri toimijoille ja etuuksien saajien määrän kehitykseen. Tuotamme tietoa kuntoutuspalveluiden ja -etuuksien toteutumisesta ja vaikuttavuudesta; olemme erityisen kiinnostuneita siitä, miten kuntoutuspalveluilla ja kuntoutusrahaetuuksilla voidaan edistää eri-ikäisten ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien asiakkaiden toimintakykyä, työkykyä ja kuntoutumista.

Tarkastelemme työkyvyttömyysprosesseja ja selvitämme, miten voidaan ehkäistä ja lyhentää työkyvyttömyyttä ja sairauspoissaoloja. Huomioimme tutkimuksessa myös perheiden ja hoivavastuiden näkökulman tutkimalla esimerkiksi perhevapaiden käytön vaikutuksia vanhempien ja lasten terveyteen ja hyvinvointiin.

Tutkimustoiminnan läpileikkaavat teemat

Jokaisella painoalueella ja niihin kuuluvissa tutkimushankkeissa huomioidaan soveltuvin osin useita läpileikkaavia teemoja.

Asiakasnäkökulma ja toimeenpanon kehittäminen

Kelan strategia painottaa luottamusta asiakkaaseen ja asiakkaiden tarpeiden yhä syvällisempää ymmärtämistä.

Ensimmäinen tutkimuksen painoalueiden läpileikkaava teema on asiakasnäkökulma sisältäen myös Kelan etuuksien ja palveluiden toimeenpanon kehittämisen. Tutkimusohjelmakaudella käynnistyy esimerkiksi aiemmin valmisteltu asiakastutkimusohjelma.

Vaikuttavuus

Toinen läpileikkaava teema on vaikuttavuus. Olemme mukana tutkimassa ja kehittämässä Kelan etuuksia ja uusia palvelumalleja, joiden vaikuttavuudesta tuotamme tietoa ja arvioita.

Kuntoutuksen vaikuttavuusohjelma jatkuu tutkimusohjelmakaudella, ja tavoitteena on käynnistää myös muun muassa työterveyshuollon ja opiskeluterveydenhuollon vaikuttavuuden arvioinnit.

Hyödynnämme simulointi- ja laskentamalleja päätöksenteon tukemisessa. Teemme myös sosiaaliturvan uudistusten vaikutusarviointeja. Jatkamme järkevän lääkkeen määräämisen ja lääkehoidon teemojen parissa.

Eriarvoisuus ja yhdenvertaisuus

Kolmas läpileikkaava teema on eriarvoisuus ja yhdenvertaisuus. Tarkastelemme useissa tutkimuksissamme sosioekonomisia eroja, sukupuolieroja ja muita väestöryhmien välisiä eroja etuuksien ja palveluiden käytössä ja oikeuksien toteutumisessa.

Tavoitteena on tukea yhdenvertaisen sosiaaliturvajärjestelmän rakentamista.

Kestävä hyvinvointi

Neljäs läpileikkaava teema on kestävä hyvinvointi. Luonnonvarojen ja taloudellisten resurssien niukkuus, ilmastonmuutos ja luontokato vaikuttavat moninaisesti yhteiskunnalliseen kehitykseen ja haastavat myös sosiaaliturvaa edistämään vihreää siirtymää.

Pyrimme tuomaan tutkimushankkeisiimme aiempaa enemmän kestävän hyvinvoinnin näkökulmaa.

Sosiaaliturvan ja palvelujärjestelmän uudistukset

Viides läpileikkaava teema sisältää erilaisten sosiaaliturvan ja palvelujärjestelmän uudistusten tietotarpeisiin vastaamisen, uudistusten seurannan ja vaikutusten arvioinnin.

Uudistuksia, joita seuraamme ja tuemme tutkimustiedon avulla, ovat muun muassa

• sosiaaliturvauudistus
• sote-uudistus ja siihen sisältyvä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun siirto hyvinvointialueille
• perhevapaauudistus
• opiskeluterveydenhuollon rahoitus- ja järjestämisvastuun uudistus
• lääkeasioiden uudistus
• äkillisten kriisien seurauksena toteutetut etuusmuutokset, kuten energiakriisin toimeentulovaikutuksia tasoittamaan luotu sähkötuki.