Yhä useampi lapsi saa vammaistukea käytös- ja tunnehäiriöiden tai neuropoikkeavuuden perusteella – kasvua 10 vuodessa 126 prosenttia
Alle 16-vuotiaan vammaistukea sai vuoden 2022 lopussa yhteensä 42 800 lasta. Heistä 10 900 sai vammaistukea lapsuus- tai nuoruusiässä alkavien käytös- ja tunnehäiriöiden perusteella. Kasvu on ollut erityisen nopeaa viime vuosina.
Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt ovat alle 16-vuotiaan vammaistuen selvästi yleisin sairausperuste. 29 100 lasta (68 prosenttia kaikista saajista) sai tukea mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perusteella vuoden 2022 lopussa, kun osuus vuonna 2012 oli 45 prosenttia.
Vuonna 2022 myönnettiin yhteensä 10 600 uutta alle 16-vuotiaan vammaistukea. 76 prosenttia myönnetyistä vammaistuista alkoi mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perusteella.
Suurimmat sairausryhmät mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden ryhmässä olivat psyykkisen kehityksen häiriöt (13 700 saajaa), lapsuus- tai nuoruusiässä alkavat käytös- ja tunnehäiriöt (10 900 saajaa) ja älyllinen kehitysvammaisuus (3 200 saajaa).
Käytös- ja tunnehäiriöiden perusteella tukea saavien määrä on lisääntynyt vuodesta 2012 noin 126 prosenttia. Psyykkisen kehityksen häiriön perusteella alle 16-vuotiaan vammaistukea saavien määrä on kasvanut 10 vuodessa 93 prosenttia ja älyllisen kehitysvammaisuuden perusteella etuutta saavien määrä 21 prosenttia.
– Viime vuosina suhteellisesti eniten kasvua on ollut lapsuus- tai nuoruusiässä alkavien käytös- ja tunnehäiriöiden saajamäärissä. Näiden saajien määrä lisääntyi 43 prosenttia vuosina 2020–2022, sanoo tilastosuunnittelija Siru Keskinen Kelasta.
Lapsuus- tai nuoruusiässä alkavien käytös- ja tunnehäiriöiden sairausryhmässä 74 prosenttia saajista oli poikia. Saajista 57 prosenttia oli 10–14-vuotiaita. Yleisimmät sairausdiagnoosit olivat hyperkineettiset häiriöt (75 prosenttia) ja lapsuudessa alkavat tunne-elämän häiriöt (8 prosenttia).
– Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö diagnosoidaan lapsilla ja nuorilla aiempaa useammin. Tämä näkyy vammaistukien lisäksi myös siinä, että ADHD-lääkkeistä maksetut lääkekorvaukset ja korvauksia saaneiden henkilöiden määrä ovat selvästi kasvaneet viimeisen kymmenen vuoden kuluessa, sanoo Kelan erikoistutkija Kati Sarnola.
Sen sijaan hengityselinten sairauksien osuus on uusiutuneiden hoitokäytäntöjen ansiosta pienentynyt. Valtaosa näistä koskee astmaa, jonka perusteella alle 16-vuotiaan vammaistukea sai vuoden 2022 lopussa kaksi prosenttia saajista. Vuonna 2012 osuus oli yhdeksän prosenttia. Saajista noin kahdella kolmasosalla tuki oli määräaikainen.
Alle 16-vuotiaan vammaistuki
Alle 16-vuotiaan vammaistuki voidaan myöntää lapselle, joka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee säännöllistä hoitoa, huolenpitoa ja kuntoutusta. Hoidon ja huolenpidon tarpeen tulee olla tavanomaista suurempaa ja kestää vähintään kuusi kuukautta.
Vammaistuki on porrastettu kolmeen suuruusluokkaan lapsen hoidon, huolenpidon ja kuntoutuksen tarpeen mukaan. Yli puolet alle 16-vuotiaan vammaistuen saajista sai viime vuonna etuuden perustuen suuruisena. Korotettua tukea sai 34 prosenttia ja ylintä tukea kolme prosenttia saajista.
Lisätietoa
Kelan vammaisetuustilasto 2022 (helda.helsinki.fi)
Kati Sarnola
erikoistutkija, Kela
kati.sarnola@kela.fi
020 635 7885
