Siirry sisältöön
Tietotarjotin

Mielenterveysdiagnoosin saavat nuoret käyttävät enemmän sote-palveluita kuin muut nuoret

Julkaistu 19.1.2023Päivitetty 19.1.2023

Mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriön diagnoosin saavat lapset ja nuoret käyttävät enemmän sote-palveluita ja sosiaaliturvaetuuksia kuin muut saman ikäiset. Perusterveydenhuollossa käyttö palautuu kahden vuoden sisällä lähtötasolle, mutta erikoissairaanhoidossa ei.

Lapset ja nuoret, joilla diagnosoidaan mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriö, käyttävät sote-palveluita ja sosiaaliturvaetuuksia yleisemmin kuin muut saman ikäiset, selviää Kelan tuoreesta tutkimuksesta.

Terveydenhuollon käyttö kasvoi näillä lapsilla ja nuorilla selvästi juuri ennen diagnoosin saamista. Eniten he käyttivät terveyspalveluita kolmen kuukauden jakson aikana diagnoosin jälkeen. Erikoissairaanhoidossa käyntien määrä jäi tutkimuksessa koko seurantajakson ajaksi korkeammaksi, mutta perusterveydenhuollossa käyntien määrä palautui lähtötasolle.

– Tulos korostaa sitä, että erikoissairaanhoidon rooli hoidon jatkuvuudessa on erittäin tärkeä, sanoo Kelan erikoistutkija Mikko Nurminen.

Päivystyskäyntien ja yksityisen terveydenhuollon käyntimäärä eivät kasva vastaavasti.

Kuvaaja: keskimääräiset käyntien määrät eri lääkäripalveluissa ennen ja jälkeen diagnoosin 5–5-vuotiailla mielenterveysdiagnoosin saaneilla Oulussa vuosina 2013–2018. Kuvasta näkee, että lasten ja nuorten terveydenhuollon käyttö kasvaa mielenterveysdiagnoosin jälkeen.
 

Myös käynnit mielenterveyden ammattilaisella, kuntoutuksen saaminen ja lastensuojelu lisääntyivät

Tutkimuksesta ilmenee myös, että suuri osa mielenterveysdiagnoosin saaneiden lasten ja nuorten lisääntyneistä käynneistä erikoissairaanhoidossa oli psykoterapeutin tai psykologin vastaanottoja.

Nuorten todennäköisyys saada Kelan korvaamaa kuntoutusta lisääntyi merkittävästi mielenterveysdiagnoosin jälkeen. Myös lastensuojelun palveluiden käyttö lisääntyi.

– Näille lapsille ja nuorille on hyvin tärkeää saada oikea diagnoosi oikeaan aikaan, koska sitä vaaditaan monien etuuksien ja palveluiden käytölle, sanoo Nurminen.

Todennäköisyys käyttää eri sote-palveluita ja etuuksia ennen ja jälkeen diagnoosin 5–15-vuotiailla mielenterveysdiagnoosin saaneilla Oulussa vuosina 2013–2018. Kuvasta näkee, että lasten ja nuorten sote-palveluiden ja etuuksien käyttö kasvaa mielenterveysdiagnoosin jälkeen.
 

Tutkimus toteutettiin rekisteritutkimuksena. Tutkimuksen aineistona oli 5–15-vuotiaat lapset ja nuoret, jotka asuivat Oulussa vuosina 2013–2018. Verrokkiryhmänä käytettiin saman ikäisiä nuoria, jotka saivat vastaavan diagnoosin, mutta kolme vuotta myöhemmin.

Lisätietoa

Erikoistutkija Mikko Nurminen on kirjoittanut aiheesta pidemmin Kelan tutkimusblogissa.

Mikko Nurminen
erikoistutkija, Kela
Twitter: @NurminenMikko