Siirry sisältöön
Tietotarjotin

Kehitysvammaiset henkilöt käyttävät merkittävästi enemmän psyykenlääkkeitä kuin vastaavan ikäinen muu väestö

Julkaistu 21.12.2022Päivitetty 21.12.2022

Kehitysvammaiset henkilöt käyttävät huomattavasti muita useammin lääkkeitä. Joissain lääkeryhmissä, kuten psyykenlääkkeissä, ero korostuu. Kehitysvammaisille henkilöille jää keskimäärin lääkekorvausten jälkeen maksettavia lääkekuluja huomattavasti enemmän kuin muulle väestölle.

Kehitysvammaiset henkilöt käyttävät huomattavasti enemmän lääkkeitä kuin muut saman ikäiset ja samaa sukupuolta olevat henkilöt, joilla ei ole kehitysvammadiagnoosia. Noin 82 %:lla kehitysvammaisista henkilöistä oli lääkeostoja vuonna 2019, kun vertailuryhmässä vastaava luku oli 70 %.

Psykoosilääkkeitä käytti 28 % kehitysvammaisista henkilöistä, mikä on yli kahdeksan kertaa useampi kuin vertailuryhmässä. Myös epilepsialääkkeiden, ahdistuslääkkeiden, ummetuslääkkeiden ja kivennäisaineiden käyttö oli moninkertaista kehitysvammaisilla henkilöillä.

Kuvaaja: lääkkeiden käyttäjien osuus (%) kehitysvammaisista henkilöistä ja vertailuryhmissä, 15 yleisintä lääkeryhmää. Kuvasta näkee, että kehitysvammaiset henkilöt käyttävät vertailuryhmää merkittävästi useammin mm. psykoosilääkkeitä, epilepsialääkkeitä, masennuslääkkeitä ja neuroosilääkkeitä. Vertailuryhmä sen sijaan käyttää merkittävästi useammin tulehduskipu- ja reumalääkkeitä.

Psyykenlääkkeiden käyttöön liittyvät tulokset ovat linjassa aikaisempien tutkimuksien kanssa. Kehitysvammaisilla henkilöillä on usein myös liitännäissairauksia, jotka voivat selittää tiettyjen lääkeryhmien runsaamman käytön.

Tässä tutkimuksessa ei ollut mukana tietoa lääkkeiden määräämisen syistä tai potilaiden diagnooseista, eikä tutkimuksen perusteella voida arvioida toteutuuko kehitysvammaisten henkilöiden lääkehoito rationaalisen lääkehoidon periaatteiden mukaisesti.

Kehitysvammaisten henkilöiden lääkekustannukset muuta väestöä korkeammat

Kehitysvammaisten henkilöiden sairausvakuutuksesta korvattavien lääkkeiden kustannukset olivat vuonna 2019 keskimäärin noin 1 000 euroa vuodessa, kun vertailuryhmän lääkekustannukset olivat keskimäärin noin 500 euroa vuodessa.

Sairausvakuutuksen lääkekorvausten jälkeen kehitysvammaisille henkilöille jäi keskimäärin maksettavaksi vuoden lääkkeistä noin 200 euroa ja vertailuryhmän henkilöille noin 140 euroa.

– Muutenkin haavoittuvassa asemassa oleville kehitysvammaisille henkilöille jää siis itse maksettavaksi enemmän lääkekuluja kuin vastaavan ikäiselle muulle väestölle, sanoo Kelan tutkija Fredriikka Nurminen.

Tutkimuksen mukaan kaikista reseptillä määrätyistä lääketoimituksista noin 80 % kuului Kelan lääkekorvausjärjestelmän piiriin molemmissa ryhmissä. Henkilöistä noin 79 % kehitysvammaisista ja 63 % verrokeista sai lääkekorvauksia.

Yhteensä sairausvakuutus korvasi lääkekorvausjärjestelmään kuuluvien lääkeostojen kokonaiskustannuksista noin 78 % kehitysvammaisilla henkilöillä ja noin 73 % vertailuryhmässä. Ero voi selittyä sillä, että kehitysvammaiset henkilöt todennäköisesti ylittävät herkemmin lääkekustannusten vuosiomavastuun käyttäessään enemmän lääkkeitä.

Lääkekorvauksia taas sai noin 79 % kehitysvammaisista henkilöistä ja noin 63 % vertailuryhmästä.

Tutkimus toteutettiin rekisteritutkimuksena, jossa kansallisista rekistereistä pyrittiin tunnistamaan kehitysvammaiset henkilöt. Heitä löytyi 37 196. Näiden henkilöiden Kanta-reseptikeskuksesta poimittuja lääketoimitustietoja verrattiin vertailuryhmään, joka koostui henkilöistä, joiden ikä ja sukupuoli vastasivat tutkimusryhmää.

Lisätietoja

Alkuperäinen julkaisu: Nurminen, F., Rättö, H., Arvio, M., Teittinen, A., Vesala, H. T., and Saastamoinen, L. (2022) Medicine use in people with intellectual disabilities: a Finnish nationwide register study. Journal of Intellectual Disability Research, https://doi.org/10.1111/jir.12988.

Fredriikka Nurminen
tutkija, Kela
020 634 1606
fredriikka.nurminen@kela.fi

Hanna Rättö
erikoistutkija, Kela

Antti Teittinen
tutkimuspäällikkö, Kela