Kelan tietotarjotinSiirry sisältöön

Competition and Public Procurements in Health Services

Julkaistu 21.3.2023

Tiivistelmä

Tässä väitöskirjassa tarkastellaan kilpailua ja julkisia hankintoja terveyspalveluissa. Väitöskirja koostuu neljästä toisiinsa liittyvästä empiirisestä osatyöstä, joissa tarkastellaan kilpailua Suomen kuntoutusmarkkinoilla ja tehokkuutta maan suurimman palveluiden rahoittajan säännöllisesti järjestämissä hankinnoissa. Kuntoutuspalvelut tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden tarkastella sekä kilpailua markkinoilla valinnanvapauden ansiosta että kilpailua markkinoista julkisissa hankinnoissa. Väitöskirjan tavoitteena on analysoida markkinakilpailun toimivuutta ja hankintojen tehokkuutta. Osatöissä käytetään yksilötason rekisteritietoja potilaista ja hankinnoista kerättyjä hallinnollisia tietoja palveluntuottajista. Väitöskirja tarjoaa tietoa, jonka avulla sosiaali- ja terveyspalveluissa voidaan jatkossa paremmin hyödyntää markkinakilpailua ja julkisia hankintoja.

Ensimmäisessä osatyössä tarkastellaan laatukilpailua fysioterapiamarkkinoilla potilaiden valinnanvapauden muodossa. Tutkimuksessa tarkastellaan, vaikuttaako tuottajien laatu potilaiden tekemiin valintoihin, ja miten valinnat eroavat potilaiden aikaisemman kokemuksen perusteella. Aineiston ansiosta voidaan tunnistaa kolme erilaista potilasryhmää: uudet potilaat, aktiiviset vaihtajat ja pakotetut vaihtajat. Tutkimuksessa estimoidaan ehdollisia logit-malleja, joissa potilaiden valintoja selitetään tuottajien laadulla, etäisyydellä ja vapaalla kapasiteetillä. Tulokset osoittavat, että kaikki potilaat suosivat korkealaatuisia tuottajia lyhyiden etäisyyksien päässä, mutta pakotetut vaihtajat ovat vähiten halukkaita matkustamaan korkeamman laadun vuoksi. Tämä viittaa siihen, että pakotetut vaihtajat valitsevat todennäköisesti uuden tuottajan rajoitetussa ajassa, mikä voi johtaa huonompiin valintoihin tuottajan laadun kannalta.

Toisessa osatyössä tarkastellaan hintakilpailua fysioterapiamarkkinoiden tarjouskilpailuissa. Tutkimuksessa osoitetaan, että palvelun järjestäjä käytti hyvin tehotonta hankintakäytäntöä, sillä lähes kaikki tarjoajat hyväksyttiin tuottajiksi lähes jokaisella hankinta-alueella. Empiirisessä analyysissä hyödynnetään eroja alueellisissa hylkäysmäärissä ja tarjoajien etäisyyttä laadun ja hinnan perusteella asetettuun hyväksymisrajaan aikaisemmissa hankinnoissa. Tulokset osoittavat, että ainakin yhden tarjoajan hylkääminen alensi tuottajien hintoja seuraavalla hankintakierroksella. Tutkimuksessa myös havaitaan, että hylkäysrajasta kauempana olleet tuottajat tarjosivat korkeampia hintoja seuraavalla hankintakierroksella. Tutkimuksessa myös osoitetaan, että kapasiteettiperusteisen hyväksymissäännön käyttöönotto olisi johtanut suuriin suoriin säästöihin julkisissa menoissa, mutta pakottanut monet potilaat vaihtamaan vakituista palveluntuottajaansa.

Kolmannessa osatyössä tarkastellaan vuoden 2018 hankintauudistuksen hintavaikutuksia fysio-, puhe- ja toimintaterapiamarkkinoilla. Uudistus tehosti hankintoja, kun tuottajat hyväksyttiin paikallisen kysynnän ja tuottajien ilmoittaman kapasiteetin perusteella. Tutkimusasetelmassa hyödynnetään uudistusta edeltävää paikallisten markkinoiden kilpailun vaihtelua erotus erotuksissa –menetelmää soveltaen. Tulokset osoittavat, että uudistus hidasti hintojen nousua kaikissa kolmessa palvelussa. Hintavaikutukset olivat voimakkaimmat kilpailluimmilla paikallisilla fysioterapiamarkkinoilla. Tämä viittaa siihen, että kahden muun palvelun hankinnoissa hyödyttäisiin, jos kilpailu taustalla olevilla markkinoilla lisääntyisi.

Neljännessä osatyössä arvioidaan hintaan ja laatuun perustuvan pisteytyshuutokaupan ja kiinteähintaisen hankinnan etuja ja haasteita. Kyseiset kaksi hankintatapaa ovat yleisessä käytössä terveyspalveluissa. Tutkimuksen empiirisessä osiossa tarkastellaan fysioterapiamarkkinoilla kahdella alueella vuonna 2010 kokeiltua kiinteähintaista hankintaa. Tutkimuksessa käydään läpi molempien hankintatapojen kirjallisuutta ja analysoidaan tutkittavia hankintoja kuvailevien tilastojen avulla. Tulokset osoittavat, että tehokkaasti organisoidut hankinnat antavat tietoa mahdollisten toimittajien laadusta ja hinnoista. Kiinteät hinnat voivat mahdollistaa palvelun jatkuvuuden, mutta hankinnan järjestäjän voi olla vaikeaa määrittää sopiva hintataso.

Väitöskirjan tulokset korostavat tehokkaan hankintakäytännön tärkeyttä säännöllisesti järjestetyissä hankinnoissa, joissa useat tuottajat saavat sopimuksen. Terveyspalveluissa hankintojen haasteena on se, että potilaat voivat joutua vaihtamaan tuottajaa sopimuskauden vaihtuessa. Onnistunut hankinta edellyttää myös kilpailukykyisiä taustamarkkinoita tuottaakseen riittävän kilpailun ja hintapaineen. Kiinteähintainen hankinta voi olla sopiva erityisesti silloin, kun taustalla oleva markkina ei ole kilpailukykyinen ja hankkija voi hyödyntää monopsoni-asemaansa perustuvaa hinnoitteluvoimaa. Valinnanvapaus voidaan yhdistää hankintoihin yhtenä keinona edistää laatukilpailua markkinoilla.

Lue koko julkaisu (trepo.tuni.fi)

Tekijä

Visa Pitkänen

Lisätietoja julkaisusta

  • Vertaisarvioitu: kyllä.
  • Avoin saatavuus: kyllä.
  • Koko viite: Pitkänen, V. (2023). Competition and Public Procurements in Health Services [väitöskirja, Tampereen yliopisto]. Trepo. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2822-1

Jaa tämä artikkeli

Jaa sivu Twitteriin Jaa sivu Facebookiin Jaa sivu LinkedIniin