Siirry sisältöön
Tietotarjotin

Differences in Mortality and Health Care Use by Occupation

Julkaistu 7.10.2022

Tiivistelmä

Tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa ne työntekijäammatit, joissa kuolleisuus on korkeaa, ja selvittää, onko näiden ammattien välillä eroja siinä, miten sosioekonomiset tekijät ja toimiala selittävät ammatin korkeaa kuolleisuutta. Tutkin myös, millainen oli alkoholikuolleisuuden vaikutus ylikuolleisuuteen näissä ammateissa. Lisäksi tutkin ammattien välisiä eroja terveyspalvelujen käytössä. Tarkastelin tarkemmin myös merenkulkijoiden kuolleisuutta. 

Tutkimusaineistoina käytin yksilötason rekisteriaineistoja kaikista Suomessa vuonna 2000 ja Oulussa vuonna 2018 asuneista palkansaajista. Kuolleisuusseuranta kattoi vuodet 2001-2015 ja terveyspalvelut vuoden 2018.

Tutkimuksessa havaittiin miehillä 31 ja naisilla 11 korkean kuolleisuuden työntekijäammattia. Suuri osa ylikuolleisuudesta selittyi, kun huomioitiin ammattien väliset erot sosioekonomisissa tekijöissä ja toimialassa. Näiden tekijöiden vaikutus vaihteli ammateittain. Korkeat tulot eivät aina suojanneet korkealta kuolleisuudelta, esimerkiksi miespuolisilla merenkulkijoilla. Alkoholikuolleisuus useimmiten kasvatti ammatin ylikuolleisuutta, mutta selitti vain osan kuolleisuuserosta kaikkiin työntekijöihin verrattuna. Vaikka ammatissa oli korkea alkoholikuolleisuus, ei se kaikissa tapauksissa ollut iso selittävä tekijä korkealle kokonaiskuolleisuudelle.
 
Avoterveydenhoitopalveluiden käyttö oli yleisempää työntekijäammateissa, mutta jotkut ammatit poikkesivat tästä yleisesti linjasta. Terveyspalvelujen käyttöön näyttävät vaikuttavan paitsi ammatin riskit, myös erot esimerkiksi sairauksien tunnistamisessa, terveydenhuoltoon liittyvissä tiedoissa ja asenteissa sekä työterveyshuollon kattavuudessa. Ammattien väliset erot laitoshoitojaksoissa olivat pienempiä kuin avoterveydenhuollossa. 

Ammatti on tärkeä osa terveyden eriarvoisuuden ymmärtämisessä. Terveyseroja kaventavien toimenpiteiden tulisi kohdentua aiempaa enemmän korkean kuolleisuuden työntekijäammatteihin. Ammatit, joissa sosioekonomiset ja ammattiin liittyvät tekijät eivät selittäneet korkeaa kuolleisuutta, vaativat erityistä huomiota. Fyysisten ja psyykkisten työolojen parantaminen alentaisi paitsi alkoholikuolleisuutta myös muuta kuolleisuutta. Terveystarkastuksia voitaisiin lisätä ammateissa, joissa tiedetään olevan useita riskitekijöitä. Riskialoilla toimiville työnantajille tulisi korostaa terveydenhuollon hyödyllisyyttä myös työnantajan näkökulmasta.

Lue koko julkaisu (helda.helsinki.fi).

Tekijä

Hanna Rinne

Lisätietoja julkaisusta

  • Vertaisarvioitu: kyllä.
  • Avoin saatavuus: kyllä.
  • Koko viite: Rinne, H. (2022). Differences in mortality and health care use by occupation [väitöskirja, Helsingin yliopisto]. Helda.
    http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7066-8